- No, entäpä sitten? Minä olen aikuinen ja osaan huolehtia itsestäni jopa Presidentinlinnassa, mikä sinun pitäisi tietää. Minä en halunnut kerskua kutsullani ja sillä selvä.
- Ei muttia, Ilari! Oi, minun puhelimeni soi. Onkin oikein sopiva hetki soida ja lopettaa tämä keskustelu.
- No hei, Kirsi!... Ai, että sinäkin näit sen. Joo, Ilari juuri yrittää painostaa minua aiheesta. Mutta minä en vaan halunnut kertoa kenellekään etukäteen... Kyllä... Mutta yksi juttu. Tiedätkö mitään siitä miehestä, joka auttoi Gemmaa laittamaan pubia? Siis se kirvesmies... Kyllä... Hän oli siellä, myös. Siis Presidentinlinnassa. Ja esitti olevansa roskakuski. Miksi ihmeessä presidentti oli valinnut jonkin roska-autonkuljettajan Joutsasta Itsenäisyyspäivän vastaanotolle?
- Sillä miehelä on aika pitkät hiukset ja hän on aika pulska... Ahaa, nyt minä ymmärrän. Eli hän huolehtii koko Keski-Suomen jätehuoltosysteemin suunnittelija. Nyt minä tosiaan ymmärrän paremmin, miksi hänet oli kutsuttu.
- Minä luulen, että sitä ei näytetty televisiossa, mutta minä tanssin Saulin kanssa... Kyllä vaan, minä kutsun häntä etunimellä, sillä tunnemme toisemme henkilökohtaisesti. Se juontaa juurensa puoluekokouksiin, tiedäthän. Me olemme saman puolueen väkeä.
- Joo, tulen huomisiltana kotiin. Nähdään sitten. Kerronko Ilarille terveisiä? Selvä, hei-hei!
- Isoöiti, tämähän käy aina vaan kummallisemmaksi. Oletko sinä puuma?
- Puuma? En. Minä olen ihminen.
- Älä esitä ettet muka ymmärrä. Sinä puhuit miehestä, joka asuu sinun kanssasi samassa pikkukylässä. Ja oli tosi utelias hänen suhteensa.
Fotos @atelier.tea.o.rama ja @barbiesizelifeofvenla
Lue lisää isoäiti Sydänmaasta
Kommentit
Lähetä kommentti